Miljan Jasmine
VH14-029-0530 | ei meriittejä | virtuaalihevonen
Kuvat: http://ransu.kuvat.fi/
Kutsumanimi:
Rotu, sukupuoli: Syntymäaika: Väri: Säkäkorkeus: |
Jasmine, Jasu
suom. ratsuponi (~45,3125%), tamma 14.02.2014 punaruunikko (Ee/AA) 150cm |
Kasvattaja:
Omistaja: Rekisterinumero: Painotus: Koulutustaso: |
Jasulla on tallipaikka Susikalliossa.
Jasu on tällä hetkellä vuotias.
Jasmine on perinyt selvästi kaikki luonteenpiirteensä tasaisesti molemmilta vanhemmiltaan - emältään liiankin suuren rakkauden esteitä kohtaan ja isältään pöljyyden. Onhan tamma muutakin kuin pelkkä pöljä estehevonen: se nimittäin tykkää laiskotella jos sitä ei yksinkertaisesti kiinnosta, joskus taas siitä löytyy virtaa aivan liikaa - siitä riittäisi jaettavaksi useammallekkin hevoselle!
Hoitotilanteissa Jasmine osaa olla suhteellisen nätisti, mutta kun on omasta mielestään seissyt tarpeeksi kauan käytävällä, ryhtyy se keksimään kaikenlaista kiusaa hoitajalleen. Sen bravuuri onkin kaataa tai tökkiä aina jotakin joko päällään tai jalallaan - onpa sekin koettu kun tamma on käyttänyt kyllästyessään koko ruumistaan! Kohteena voi olla melkeinpä mikä vain aina harjaämpäristä hoitajaan, joten tämä tamma kannattaa hoitaa ripeästi. Kuitenkaan liian ripeästi ei kannata toimia sillä silloin se ei suostu lainkaan yhteistyöhön. Kaviot se nostaa pienen maanittelun jälkeen ja pitääkin ne ylhäällä niin kauan kuin hoitaja haluaa. Pää on arka paikka, jolloin täytyy osata varoa naksuvia hampaita. Suitset antaa laittaa kuitenkin nätisti, vaikkakin niskahihnan laitto arkojen korvien yli tuottaa aina pientä häslinkiä. Satulan laitoissa ei ole mitään ongelmaa normaalien pullistuksien lisäksi.
Se miten Jasmine toimii ratsastessa, riippuu ihan sen päivästä. Joskus pitkä kouluraippa on tarpeen, joskus taas ei raippaa välttämättä tarvitse lainkaan. Kuitenkin kun tamman saa liikkumaan, se myös liikkuu - eikä lainkaan huonosti! Se pyöristyy sileällä erittäin nopeasti, kunhan ratsastajan tuntuma on hyvä eikä mikään hento. Alkutunnista Jasmine tuppaa testailemaan varsinkin uusia ratsastajia parina ensimmäisenä kertana, mutta kun tammalle on näyttänyt kaapin paikan, kulkee se erittäin hyvin. Esteillä Jasmine kuumiaa erittäin herkästi, ja onkin vain kokeneiden esteratsuna. Tamma kieltää herkästi - syitä kieltoon ovat yleensä ratsastajan myöhästyminen hypystä, huono tie tai se ettei ratsastaja tue sitä tarpeeksi. Esteitä Jasmine ei kuitenkaan kyttäile yhtään: se hyppää hyvällä tyylillä ja sopivalla ilmavaralla. Maastoon Jasminen kanssa ei todellakaan saa lähteä yksin. Se säikkyy kaikkea aina pikkulinnuista lumen tippumisiin puista. Mukaan siis aina varma hevonen ja taitava ratsastaja. Kentällä tamma on varma, eikä säikähdä tuskin mitään ja maneesikaan ei ole mikään pelottava.
Jasmine on taluttaessa hiukan vauhdikas. Narua ei kuitenkaan tarvitse säätää mitenkään ihmeellisesti mikäli taluttaja ei halua. Parin komennuksen jälkeen tamma kulkeekin nätisti koiraa matkien taluttajan perässä. Tarhaillessaan Jasmine saattaa keksiä omasta mielestään hauskoja juttuja: yksin jäädessään se yleensä juoksentelee häntä tötteröllä pari kierrosta tarhaa ympäri jonka jälkeen tulee vaikka aidoista läpi. Tammalla täytyy siis aina olla tarhakaveri, tekee tätä nimittäin joskus vaikka olisi naapuritarhassa kaveri! Kisapaikoilla tavallinen itsensä, ei panikoi tai muuten ole normaalia pahempi.
Hoitotilanteissa Jasmine osaa olla suhteellisen nätisti, mutta kun on omasta mielestään seissyt tarpeeksi kauan käytävällä, ryhtyy se keksimään kaikenlaista kiusaa hoitajalleen. Sen bravuuri onkin kaataa tai tökkiä aina jotakin joko päällään tai jalallaan - onpa sekin koettu kun tamma on käyttänyt kyllästyessään koko ruumistaan! Kohteena voi olla melkeinpä mikä vain aina harjaämpäristä hoitajaan, joten tämä tamma kannattaa hoitaa ripeästi. Kuitenkaan liian ripeästi ei kannata toimia sillä silloin se ei suostu lainkaan yhteistyöhön. Kaviot se nostaa pienen maanittelun jälkeen ja pitääkin ne ylhäällä niin kauan kuin hoitaja haluaa. Pää on arka paikka, jolloin täytyy osata varoa naksuvia hampaita. Suitset antaa laittaa kuitenkin nätisti, vaikkakin niskahihnan laitto arkojen korvien yli tuottaa aina pientä häslinkiä. Satulan laitoissa ei ole mitään ongelmaa normaalien pullistuksien lisäksi.
Se miten Jasmine toimii ratsastessa, riippuu ihan sen päivästä. Joskus pitkä kouluraippa on tarpeen, joskus taas ei raippaa välttämättä tarvitse lainkaan. Kuitenkin kun tamman saa liikkumaan, se myös liikkuu - eikä lainkaan huonosti! Se pyöristyy sileällä erittäin nopeasti, kunhan ratsastajan tuntuma on hyvä eikä mikään hento. Alkutunnista Jasmine tuppaa testailemaan varsinkin uusia ratsastajia parina ensimmäisenä kertana, mutta kun tammalle on näyttänyt kaapin paikan, kulkee se erittäin hyvin. Esteillä Jasmine kuumiaa erittäin herkästi, ja onkin vain kokeneiden esteratsuna. Tamma kieltää herkästi - syitä kieltoon ovat yleensä ratsastajan myöhästyminen hypystä, huono tie tai se ettei ratsastaja tue sitä tarpeeksi. Esteitä Jasmine ei kuitenkaan kyttäile yhtään: se hyppää hyvällä tyylillä ja sopivalla ilmavaralla. Maastoon Jasminen kanssa ei todellakaan saa lähteä yksin. Se säikkyy kaikkea aina pikkulinnuista lumen tippumisiin puista. Mukaan siis aina varma hevonen ja taitava ratsastaja. Kentällä tamma on varma, eikä säikähdä tuskin mitään ja maneesikaan ei ole mikään pelottava.
Jasmine on taluttaessa hiukan vauhdikas. Narua ei kuitenkaan tarvitse säätää mitenkään ihmeellisesti mikäli taluttaja ei halua. Parin komennuksen jälkeen tamma kulkeekin nätisti koiraa matkien taluttajan perässä. Tarhaillessaan Jasmine saattaa keksiä omasta mielestään hauskoja juttuja: yksin jäädessään se yleensä juoksentelee häntä tötteröllä pari kierrosta tarhaa ympäri jonka jälkeen tulee vaikka aidoista läpi. Tammalla täytyy siis aina olla tarhakaveri, tekee tätä nimittäin joskus vaikka olisi naapuritarhassa kaveri! Kisapaikoilla tavallinen itsensä, ei panikoi tai muuten ole normaalia pahempi.
|
e. Susikallion Fortunella
ratsuponi (75%), 136cm, ruunikonkirjava, yleispainotus |
|
eeii. Oh Daamn Mercedes (evm, ratsuponi [50%])
eeiii. Be Mine Alfa Rome (evm, ratsuponi [50%])
eeiie. Miss Ferrari (evm, ratsuponi [50%])
eeie. Zafirina Kemp (evm, ratsuponi [75%])
eeiei. Lord of The Land (evm, welsh B)
eeiee. Zoltan (evm, ratsuponi [50%])
Tiedossani oleva suku loppuu tähän, sillä en pääse jostakin syystä Texas Hold 'Em rodin sivuille!
eeiii. Be Mine Alfa Rome (evm, ratsuponi [50%])
eeiie. Miss Ferrari (evm, ratsuponi [50%])
eeie. Zafirina Kemp (evm, ratsuponi [75%])
eeiei. Lord of The Land (evm, welsh B)
eeiee. Zoltan (evm, ratsuponi [50%])
Tiedossani oleva suku loppuu tähän, sillä en pääse jostakin syystä Texas Hold 'Em rodin sivuille!
Jasu on tarjolla jalostukseen ponioriille.
|
ei jälkeläisiä
|
Jasmine kilpailee kesäkuusta 2015 eteenpäin porrastetuissa kisoissa (kts. rekisterisivu)
31.01.2016 - KRJ Cup - kutsu - helppo A - 26/420
30.06.2016 - KRJ Cup - kutsu - helppo A - 32/363
31.01.2016 - KRJ Cup - kutsu - helppo A - 26/420
30.06.2016 - KRJ Cup - kutsu - helppo A - 32/363
01.03.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Kävin nappaamassa huimasti kasvaneen Jasminen sisälle. Vuotias oli ollut puoli vuotiaana vähän vajaa 130 senttiä ja tänään mitattaisiin korkeus vuoden ikäisenä. Oma arvioni oli, että tammalla olisi korkeutta noin 140 senttiä. Varsa oli hyvin innokas taluttaessani sitä talliin: se otti ravipyrähdyksiä, pompahteli välillä sivulle ja mutusteli takkini helmaa. Pakko myöntää, että mua nauratti tamman mutustellessa takin helmaa. Pakkohan siinä oli kuitenkin toruttava, ettei sitten myöhemmin ole ongelmia talutusvaiheessa. Tallissa laitoin Jasminen käytävälle kiinni ja aloitin harjailemaan. Vaikka harjausta oli tehty jo pitemmän aikaa, arkaili varsa vieläkin asiaa. Se väisti harjaa minkä pystyi, mutta oli kuitenkin utelias eikä vaikuttanut pelkäävän. Vaihdoin vähän pehmeämpään harjaan, jonka jälkeen harjan väistäminen loppui. Kaviot nousivat pienen maanittelun jälkeen ja kaviot pysyivätkin ylhäällä. Mieheni oli hakenut mittakepin säkäkorkeuden mittausta varten, joten vein harjat paikoilleen. Mittailimme jonkin aikaa, ja saimme tulokseksi 135 senttiä, 7 senttiä puolessa vuodessa lisää.
09.05.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Päätin kokeilla Jasminelle satulaa ensimmäistä kertaa, joten otin tamman käytävälle ja harjasin sen läpikotaisin. Pientä mielenilmausta tuli havaittua, mutta se jäi tällä kertaa vain pään viskelyyn. Hain satulan satulahuoneesta ja laitoin sen varovasti Jasminen selkään. Tamman korvat kääntyivät välittömästi taakse, ei kuitenkaan luimuun. Kiersin toiselle puolelle hevosta ja laskin satulavyön varovasti alas. Löysäsin vyön siltä puolelta viimeiseen reikään ja menin laittamaan sen toiselta puolelta kiinni ensimmäiseen reikään. Jasmine reagoi satulaan yllättävän hyvin, mitä nyt vähän piti väistellä sivulle ja katsoa että tippuisiko se liikkumalla. Satula kuitenkin pysyi selässä, vaikka olikin aika löysällä. Otin satulan pois ja kävin taluttelemassa tammaa kentällä. Lopulta päästin sen vielä irti kentälle juoksentelemaan, jotta se saisi purettua energiaansa. Hetki tammalta meni, että se tajusi saavansa juosta. Se näytti oikein lennokasta ravia ja komeita pukkilaukkarodeoitaan, jotka se on selvästi perinyt emältään... Eihän pikkutammalle voinut muuta kuin nauraa!
08.03.2015 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Alkukäyntien jälkeen aloin verkkaamaan Jasua ravissa tehden paljon ympyröitä ja ylittäen välillä ravipuomia. Samoin tein laukkaverkan. Kunnon hyppäämisen aloitin laukkaamalla ensin voltin puomille ja tulemalla pitkällä sivulla olevan portin vasemmassa kierroksessa. Estelle kääntäessäni Jasu tajusi, että päästiin hyppäämään ja ilmavaraa oli ainakin puoli metriä vaikka este oli noin 50 senttiä korkea. Pari kertaa mentiin näin, kunnes vaihdoin suuntaa tullen samaa estettä toisesta suunnasta. Olin laittanut portin päälle vielä puomin, joten korkeutta oli nyt noin 60 senttiä. Jasu oli jo vähän paremmin hallinnassa, joten parin kierroksen jälkeen vaihdoin kunnon tehtävään. Ensin oikeassa kierroksessa lävistäjällä oleva, noin 70 senttinen okseri, jonka jälkeen kolmella askeleella vasemmalla olevalle, noin 60 senttiselle portille. Siitä jatkettiin vasemmalle kohti sinistä pientä, noin 50 senttistä, pystyä. Ensimmäisellä kerralla tultiin okserille hieman kiemurrellen, jonka takia Jasu kielsi. Uudella yrityksellä pidin pohkeet lähellä, jolloin pystyin pohkeella pitämään linjan suorana. Portti tuli vähän turhan äkkiä, joten tultiin aika pohjaan. Pystylle tultiinkin jo paremmin. Tulin heti perään uudelleen saman tehtävän. Lähestyttiin hyvässä temmossa ja suoraan okseria ja tuin Jasua hyvin pohkeella. Silti tamma pääsi yllättämään kieltämällä. Itse olin valmistautunut hyppyyn, joten tulin ponin pään yli alas. Oli muuten ensimmäinen, ja toivottavasti viimeinen, kerta kun Jasulta tipuin, joten en osannut yhtään odottaa millainen tamma olisi tippumistilanteessa. Siihen se kuitenkin jäi okserin taakse odottamaan kummastuneen oloisena.
Uusi yritys meni huomattavasti paremmin. Poni hyppäsi hyvin ja kuski pysyi kyydissä. Nostin okseria kymmenen senttiä korkeammaksi, ja tulin tehtävän vielä uudelleen onnistuneesti. Pidin välikäynnit samalla kun suunnittelin pientä radan poikasta. Ensimmäisenä suhteutetun okseri, lävistäjän okserille viidellä askeleella, päädyn kautta suhteutettu pysty-okseri -linja. Siitä pitkän sivun portti ja vino portti, jolta tiukasti vasempaan ja sininen okseri. Suhteutetun molemmat esteet olivat noin 60 senttisiä. Ennen rataa laukkasin yhden ympyrän. Jasulla on tapana kuumua radoilla, ja niin se teki tälläkin kertaa. Se hoksasi, että nyt hypätään kunnon rataa ja sainkin pidättää aika reippaastikin esteiden välillä. Varsinkin suhteutetulla Jasu meinasi mennä aivan omaa vauhtiaan, eikä kuunnella siihen ratsastajan mielipidettä. Kyydissä kuitenkin pysyttiin.
10.04.2015 yksityistunti - esteet (lähestymiset, rytmi ja rata) opettaja: Viona (NL)
Alettiin heti työntouhuun, alkulämppänä taivuttaa reilulla kädellä sisä- ja ulko-ohjalla vuoron perään lyhyillä sivuilla, tehdä jokaiseen kulmaan iso voltti ulkotaivutuksella ja pitkillä sivuilla ylittää 4 maapuomia (askeleen välit), kavaletti ja jälleen samoilla väleillä neljä puomia. Käynnissä ei kauaa pysytty, kun jo vaihdettiin askellaji raviin. Tehtävä pohjusti tunnin aihetta, lähestymisiä ja rytmiä. Miljan tuli laskea tarkkaan askeleet ja mitoittaa ne oikein puomien väliin. Voltit sen sijaan avustivat lähestymisessä, sillä Jasminella oli melkoisesti kevättä rinnassa. Pian tehtävää jatkettiin siten, että puomeja lisättiin pitkille sivuille ja niiden välissä tuli aina joka toisella nostaa laukka ja joka toisella siirtää hevonen raviin. Myöhemmässä vaiheessa ravi korvattiin vastalaukalla, mikä tuotti hiukan päänvaivaa sekä ratsastajalle että ponille. Lopulta kuitenkin ongelmat selvitettiin, ja vastalaukan kautta Milja löysi myötälaukkaan aivan uudenlaista näkökulmaa. Laukan laatu ja rytmi parani tehtävän myötä huimasti! Kavaletit vaihdettiin pystyesteisiin ja puomit joka toinen kavaletiksi ja joka toinen matalaksi pystyksi. Lisäksi niiden välejä pidennettiin, ja Miljan tehtävänä oli ratsastaa voltti, suunnanvaihdos sekä kaksi volttia siten, että kunkin esteen väliin ratsastettiin yksi liike. Pienen miettimisen ja kokeilun kautta Milja löysi itsestään todellisen ratapedon, ja ratsukko selvitti tehtävän kunnialla kotiin.
31.08.2015 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Jasu mulkaisi mua ikävästi yläkautta pyytäessäni laukkaa, joka ei millään meinannut nousta. Se sai kulmani kurtistumaan, sillä tamma ei yleensä jättänyt laukkaa nostamatta - huonoina päiviä korkeintaan pukitti tai muuta vastaavaa, ei koskaan ollut nostamatta. Pysäytin Jasun ja tulin alas selästä, hain juoksutusliinan ja -raipan ja laitoin ohjat leukahihnan läpi jalustinten alle. Pyysin tamman ympyrällä raviin ja yritin katsoa niin tarkkaan kuin vain pystyin tamman liikettä. Tamma näytti suht puhtaalta, joten pyysin laukkaa. Lopulta pitkän maanittelun jälkeen se nousi, mutta se ei ollut lainkaan normaalin näköistä. Ärräpäitä hieman päästellen pyysin tamman takaisin käyntiin ja lähdin taluttamaan sitä takaisin talliin. Meidän treeni jäi hieman lyhyeksi, mutta mulle oli tärkeämpää hevosen hyvinvointi kuin se, että saataisin se tunti treenattua. Kävellessämme tallinomistaja tuli vastaan, jolloin pyysin häntä kysymään tallin hierojalta ja eläinlääkäriltä kerkeisikö kumpikaan käymään vilkaisemassa Jasua.
10.10.2015 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Katselin tarhailevaa punaruunikkoa portilta. Jasu oli muuttunut syyskuun aikana entistä pahemmaksi: se ei liikkunut tarhassa juuri lainkaan, uloste oli muuttunut vetisemmäksi ja karva ei ollut ihan niin hyvää kuin aikaisemmin. Maanantaina sitten vein ponin klinikalle, jossa tuomio langetettiin nopeasti: hiekkakertymä. Kotihoidoksi tamma sai lyhyen, viikon mittaisen psyllium-kuurin, joka olikin jo aivan loppusuoralla. Olin suosiolla laittanut tamman myös lomalle joksikin aikaa. Nyt Jasu vaikuttikin jo paljon pirteämmältä ja uskoinkin pääsevämme vielä täyteen treeniin viimeistään marraskuussa ja joulukuussa jo kilparadoille. Hymynkare nousi huulilleni Jasun nostaessa päänsä pienestä puisesta heinähäkistä, jonka ystäväni mies suostui väsäämään pientä maksua vastaan, korvat hörössä kohti minua. Olin heinähäkkiin todella tyytyväinen: se oli simppeli, seimimallinen eikä mitenkään hirmuisen järkälemäinen. Se on kuitenkin sen verran suuri, ettei poni sitä saa kaadettua - ainakaan ihan helposti.
Kävin nappaamassa huimasti kasvaneen Jasminen sisälle. Vuotias oli ollut puoli vuotiaana vähän vajaa 130 senttiä ja tänään mitattaisiin korkeus vuoden ikäisenä. Oma arvioni oli, että tammalla olisi korkeutta noin 140 senttiä. Varsa oli hyvin innokas taluttaessani sitä talliin: se otti ravipyrähdyksiä, pompahteli välillä sivulle ja mutusteli takkini helmaa. Pakko myöntää, että mua nauratti tamman mutustellessa takin helmaa. Pakkohan siinä oli kuitenkin toruttava, ettei sitten myöhemmin ole ongelmia talutusvaiheessa. Tallissa laitoin Jasminen käytävälle kiinni ja aloitin harjailemaan. Vaikka harjausta oli tehty jo pitemmän aikaa, arkaili varsa vieläkin asiaa. Se väisti harjaa minkä pystyi, mutta oli kuitenkin utelias eikä vaikuttanut pelkäävän. Vaihdoin vähän pehmeämpään harjaan, jonka jälkeen harjan väistäminen loppui. Kaviot nousivat pienen maanittelun jälkeen ja kaviot pysyivätkin ylhäällä. Mieheni oli hakenut mittakepin säkäkorkeuden mittausta varten, joten vein harjat paikoilleen. Mittailimme jonkin aikaa, ja saimme tulokseksi 135 senttiä, 7 senttiä puolessa vuodessa lisää.
09.05.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Päätin kokeilla Jasminelle satulaa ensimmäistä kertaa, joten otin tamman käytävälle ja harjasin sen läpikotaisin. Pientä mielenilmausta tuli havaittua, mutta se jäi tällä kertaa vain pään viskelyyn. Hain satulan satulahuoneesta ja laitoin sen varovasti Jasminen selkään. Tamman korvat kääntyivät välittömästi taakse, ei kuitenkaan luimuun. Kiersin toiselle puolelle hevosta ja laskin satulavyön varovasti alas. Löysäsin vyön siltä puolelta viimeiseen reikään ja menin laittamaan sen toiselta puolelta kiinni ensimmäiseen reikään. Jasmine reagoi satulaan yllättävän hyvin, mitä nyt vähän piti väistellä sivulle ja katsoa että tippuisiko se liikkumalla. Satula kuitenkin pysyi selässä, vaikka olikin aika löysällä. Otin satulan pois ja kävin taluttelemassa tammaa kentällä. Lopulta päästin sen vielä irti kentälle juoksentelemaan, jotta se saisi purettua energiaansa. Hetki tammalta meni, että se tajusi saavansa juosta. Se näytti oikein lennokasta ravia ja komeita pukkilaukkarodeoitaan, jotka se on selvästi perinyt emältään... Eihän pikkutammalle voinut muuta kuin nauraa!
08.03.2015 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Alkukäyntien jälkeen aloin verkkaamaan Jasua ravissa tehden paljon ympyröitä ja ylittäen välillä ravipuomia. Samoin tein laukkaverkan. Kunnon hyppäämisen aloitin laukkaamalla ensin voltin puomille ja tulemalla pitkällä sivulla olevan portin vasemmassa kierroksessa. Estelle kääntäessäni Jasu tajusi, että päästiin hyppäämään ja ilmavaraa oli ainakin puoli metriä vaikka este oli noin 50 senttiä korkea. Pari kertaa mentiin näin, kunnes vaihdoin suuntaa tullen samaa estettä toisesta suunnasta. Olin laittanut portin päälle vielä puomin, joten korkeutta oli nyt noin 60 senttiä. Jasu oli jo vähän paremmin hallinnassa, joten parin kierroksen jälkeen vaihdoin kunnon tehtävään. Ensin oikeassa kierroksessa lävistäjällä oleva, noin 70 senttinen okseri, jonka jälkeen kolmella askeleella vasemmalla olevalle, noin 60 senttiselle portille. Siitä jatkettiin vasemmalle kohti sinistä pientä, noin 50 senttistä, pystyä. Ensimmäisellä kerralla tultiin okserille hieman kiemurrellen, jonka takia Jasu kielsi. Uudella yrityksellä pidin pohkeet lähellä, jolloin pystyin pohkeella pitämään linjan suorana. Portti tuli vähän turhan äkkiä, joten tultiin aika pohjaan. Pystylle tultiinkin jo paremmin. Tulin heti perään uudelleen saman tehtävän. Lähestyttiin hyvässä temmossa ja suoraan okseria ja tuin Jasua hyvin pohkeella. Silti tamma pääsi yllättämään kieltämällä. Itse olin valmistautunut hyppyyn, joten tulin ponin pään yli alas. Oli muuten ensimmäinen, ja toivottavasti viimeinen, kerta kun Jasulta tipuin, joten en osannut yhtään odottaa millainen tamma olisi tippumistilanteessa. Siihen se kuitenkin jäi okserin taakse odottamaan kummastuneen oloisena.
Uusi yritys meni huomattavasti paremmin. Poni hyppäsi hyvin ja kuski pysyi kyydissä. Nostin okseria kymmenen senttiä korkeammaksi, ja tulin tehtävän vielä uudelleen onnistuneesti. Pidin välikäynnit samalla kun suunnittelin pientä radan poikasta. Ensimmäisenä suhteutetun okseri, lävistäjän okserille viidellä askeleella, päädyn kautta suhteutettu pysty-okseri -linja. Siitä pitkän sivun portti ja vino portti, jolta tiukasti vasempaan ja sininen okseri. Suhteutetun molemmat esteet olivat noin 60 senttisiä. Ennen rataa laukkasin yhden ympyrän. Jasulla on tapana kuumua radoilla, ja niin se teki tälläkin kertaa. Se hoksasi, että nyt hypätään kunnon rataa ja sainkin pidättää aika reippaastikin esteiden välillä. Varsinkin suhteutetulla Jasu meinasi mennä aivan omaa vauhtiaan, eikä kuunnella siihen ratsastajan mielipidettä. Kyydissä kuitenkin pysyttiin.
10.04.2015 yksityistunti - esteet (lähestymiset, rytmi ja rata) opettaja: Viona (NL)
Alettiin heti työntouhuun, alkulämppänä taivuttaa reilulla kädellä sisä- ja ulko-ohjalla vuoron perään lyhyillä sivuilla, tehdä jokaiseen kulmaan iso voltti ulkotaivutuksella ja pitkillä sivuilla ylittää 4 maapuomia (askeleen välit), kavaletti ja jälleen samoilla väleillä neljä puomia. Käynnissä ei kauaa pysytty, kun jo vaihdettiin askellaji raviin. Tehtävä pohjusti tunnin aihetta, lähestymisiä ja rytmiä. Miljan tuli laskea tarkkaan askeleet ja mitoittaa ne oikein puomien väliin. Voltit sen sijaan avustivat lähestymisessä, sillä Jasminella oli melkoisesti kevättä rinnassa. Pian tehtävää jatkettiin siten, että puomeja lisättiin pitkille sivuille ja niiden välissä tuli aina joka toisella nostaa laukka ja joka toisella siirtää hevonen raviin. Myöhemmässä vaiheessa ravi korvattiin vastalaukalla, mikä tuotti hiukan päänvaivaa sekä ratsastajalle että ponille. Lopulta kuitenkin ongelmat selvitettiin, ja vastalaukan kautta Milja löysi myötälaukkaan aivan uudenlaista näkökulmaa. Laukan laatu ja rytmi parani tehtävän myötä huimasti! Kavaletit vaihdettiin pystyesteisiin ja puomit joka toinen kavaletiksi ja joka toinen matalaksi pystyksi. Lisäksi niiden välejä pidennettiin, ja Miljan tehtävänä oli ratsastaa voltti, suunnanvaihdos sekä kaksi volttia siten, että kunkin esteen väliin ratsastettiin yksi liike. Pienen miettimisen ja kokeilun kautta Milja löysi itsestään todellisen ratapedon, ja ratsukko selvitti tehtävän kunnialla kotiin.
31.08.2015 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Jasu mulkaisi mua ikävästi yläkautta pyytäessäni laukkaa, joka ei millään meinannut nousta. Se sai kulmani kurtistumaan, sillä tamma ei yleensä jättänyt laukkaa nostamatta - huonoina päiviä korkeintaan pukitti tai muuta vastaavaa, ei koskaan ollut nostamatta. Pysäytin Jasun ja tulin alas selästä, hain juoksutusliinan ja -raipan ja laitoin ohjat leukahihnan läpi jalustinten alle. Pyysin tamman ympyrällä raviin ja yritin katsoa niin tarkkaan kuin vain pystyin tamman liikettä. Tamma näytti suht puhtaalta, joten pyysin laukkaa. Lopulta pitkän maanittelun jälkeen se nousi, mutta se ei ollut lainkaan normaalin näköistä. Ärräpäitä hieman päästellen pyysin tamman takaisin käyntiin ja lähdin taluttamaan sitä takaisin talliin. Meidän treeni jäi hieman lyhyeksi, mutta mulle oli tärkeämpää hevosen hyvinvointi kuin se, että saataisin se tunti treenattua. Kävellessämme tallinomistaja tuli vastaan, jolloin pyysin häntä kysymään tallin hierojalta ja eläinlääkäriltä kerkeisikö kumpikaan käymään vilkaisemassa Jasua.
10.10.2015 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Katselin tarhailevaa punaruunikkoa portilta. Jasu oli muuttunut syyskuun aikana entistä pahemmaksi: se ei liikkunut tarhassa juuri lainkaan, uloste oli muuttunut vetisemmäksi ja karva ei ollut ihan niin hyvää kuin aikaisemmin. Maanantaina sitten vein ponin klinikalle, jossa tuomio langetettiin nopeasti: hiekkakertymä. Kotihoidoksi tamma sai lyhyen, viikon mittaisen psyllium-kuurin, joka olikin jo aivan loppusuoralla. Olin suosiolla laittanut tamman myös lomalle joksikin aikaa. Nyt Jasu vaikuttikin jo paljon pirteämmältä ja uskoinkin pääsevämme vielä täyteen treeniin viimeistään marraskuussa ja joulukuussa jo kilparadoille. Hymynkare nousi huulilleni Jasun nostaessa päänsä pienestä puisesta heinähäkistä, jonka ystäväni mies suostui väsäämään pientä maksua vastaan, korvat hörössä kohti minua. Olin heinähäkkiin todella tyytyväinen: se oli simppeli, seimimallinen eikä mitenkään hirmuisen järkälemäinen. Se on kuitenkin sen verran suuri, ettei poni sitä saa kaadettua - ainakaan ihan helposti.
Viikko-ohjelma |
Hoito-ohjeet |
Loimitus |
Viikko-ohjelmaa ei ole pakko noudattaa pilkuntarkasti, vaan aina saa joustaa! :)
Maanantai: koulu Tiistai: este / vapaa Keskiviikko: vuokraaja, koulu Torstai: vapaa / höntsää Perjantai: este Lauantai: maasto Sunnuntai: täysi vapaa / estevalmennus |
|
|
Jasun varusteet on ostettu Equestrian PROsta, kaulakappaleelliset loimet ovat Kivimetsän varusteesta.
Loimet: toppaloimi kaulakappaleella, toppaloimi, villaloimi, sadeloimi, enkkuloimi, fleeceloimi, sadeloimi kaulakappaleella, heijastinratsastusloimi, ratsastusloimi
Satulahuovat: 6 estehuopaa ja 6 kouluhuopaa (valkoiset kisakäytössä, myös Suomi-huopia voi käyttää kisoissa)
Kouluratsastus: aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja helmiotsapannalla, koulusatula, neopreeninen koulusatulavyö, jalustimet (kotona voi käyttää pinkkejä tai turvajalustimia, muualla turvajalustimet)
Este- ja maastoratsastus: aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja helmiotsapannalla, estesatula, nahkainen satulavyö vatsapanssarilla, lampaankarvaromaani, rintaremmimartingaali, jalustimet (joko pinkit tai turvajalustimet, maastossa aina turvajalustimet), korvahuppu vapaaehtoinen esteille (maastoon pakollinen)
Harjaboksi: kuljetussuojat, kahdet suojat jokaiseen jalkaan, juoksutusliina, 2 riimunnarua, 3 riimua (ruskea nailonriimu, tummansininen nailonriimi pehmusteilla, ruskea nahkariimu), harjat, iso ja pieni pesusieni, ötökkämyrkky, valjasrasva ja -saippua, hikiviila, 4 pintelipatjaa, 8 valkoista pinteliä, 4 ruskeaa joustopinteliä
Loimet: toppaloimi kaulakappaleella, toppaloimi, villaloimi, sadeloimi, enkkuloimi, fleeceloimi, sadeloimi kaulakappaleella, heijastinratsastusloimi, ratsastusloimi
Satulahuovat: 6 estehuopaa ja 6 kouluhuopaa (valkoiset kisakäytössä, myös Suomi-huopia voi käyttää kisoissa)
Kouluratsastus: aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja helmiotsapannalla, koulusatula, neopreeninen koulusatulavyö, jalustimet (kotona voi käyttää pinkkejä tai turvajalustimia, muualla turvajalustimet)
Este- ja maastoratsastus: aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja helmiotsapannalla, estesatula, nahkainen satulavyö vatsapanssarilla, lampaankarvaromaani, rintaremmimartingaali, jalustimet (joko pinkit tai turvajalustimet, maastossa aina turvajalustimet), korvahuppu vapaaehtoinen esteille (maastoon pakollinen)
Harjaboksi: kuljetussuojat, kahdet suojat jokaiseen jalkaan, juoksutusliina, 2 riimunnarua, 3 riimua (ruskea nailonriimu, tummansininen nailonriimi pehmusteilla, ruskea nahkariimu), harjat, iso ja pieni pesusieni, ötökkämyrkky, valjasrasva ja -saippua, hikiviila, 4 pintelipatjaa, 8 valkoista pinteliä, 4 ruskeaa joustopinteliä