Teerivaaran Pirunloukko
VH15-018-1406 | SV-I | virtuaalihevonen
Kuvat: Milja H. & mokkamasiina
Kutsumanimi:
Rotu, sukupuoli: Syntymäaika: Väri: Säkäkorkeus: |
Piru
suomenhevonen, ori 10.06.2015 vaaleanpunarautias 162cm |
Kasvattaja:
Omistaja: Rekisterinumero: Painotus: Koulutustaso: |
mokkamasiina (VRL-13501), Teerivaara
Milja H. (VRL-10674) VH15-018-1406 yleispainotus ko: vaB, re: 100cm, ke: helppo |
Pirulla on tallipaikka Susikalliossa.
Piru on tällä hetkellä vuotias.
20.07.2015 Suomenhevosvarsojen laatuarvostelutilaisuus, 3-vuotiaat
rakenne 8.4, suku 5, käytöskoe 20, ratsastuskoe 7.3 + 10 = 50,7p. SV-I
rakenne 8.4, suku 5, käytöskoe 20, ratsastuskoe 7.3 + 10 = 50,7p. SV-I
Kun mokkamasiina kysyi multa eräs kaunis heinäkuinen päivä haluanko hänen suomenhevoskasvattinsa, emmin pahasti. Suomenhevoset olivat mun juttuni enimmäkseen ravureina, vaikka pidinkin myös ratsuista. En myöskään halunnut pistää pystyyn uutta tallia ja muutenkin pitkäsukuinen suokki ei oikein iskenyt. Kuitenkin kun aloin tutkimaan varsan sukua, niin mielenkiintoni alkoi heräämään. Oli voikkoa, pienhevosta, kantakirjattua, laatisarvosteltua, arvostelematonta, näyttelyissä palkittua sekä pari kilpailematonta. Vaikka ratsusuokkien nimistä en juurikaan tiedä, niin pari tuttua nimeä sielläkin oli ja pakkohan se varsa oli saada, vaikken hevosia enään halunnut hamstrata...
Pirusta voi olla joko kahta mieltä: joko sitä pitää itse pääpiruna tai mamman kultamussukkana. Ori ei pidä läheskään kaikista ihmisistä, vaan ikäänkuin valitsee pari ihmistä, joiden kanssa se suostuu yhteistyöhön. Muuten tämä onkin ihan ok juttu - ainut pulma tässä on vain hevosen koko, ori kun päätti kasvaa korkeutta kymmenen senttiä arvioitua enemmän ja päätettyään lähteä, se myös lähtee. Pirun kanssa vaaditaankin pitkää pinnaa, joka ei katkea kovin helposti ja joka kestää hevosen tyhmimmätkin päähänpistot.
Hoidettaessa Piru on suhteellisen rauhallinen tapaus, tosin sille tuntuu olla ylitsepääsemättömän vaikeaa olla kajoamatta hoitajan pipoihin sun muihin tavaroihin. Tietysti vieraita ihmisiä pitää myös testailla liimaamalla kaviot tiukasti lattiaan ja näykkiä samalla hoitajaparkaa takapuolesta. Niin ja ne ihmiset, joiden kanssa ori ei muutenkaan suostu yhteistyöhön saavat tuntea Pirun valtaisan yhteistyöhalukkuuden milloin mitenkin: varpaiden tallomiset ja näykkimiset sun muut ovatkin heille arkipäivää. Satuloinnissa Piru käyttää hammaskalustoaan oikein mielellään samalla pullistellen parhaansa mukaan. Satulaa myös väistellään hyvinkin ahkerasti. Suitsiminen on helppo homma ja siitä selviääkin kaikki - paitsi ne ihan lyhyimmät. Taluttaminen onkin jo taitolaji, sillä heti kun tullaan ulos tallista, maneesista, kentältä tai tarhasta niin ori on säikähtävinään jotakin mörköä ja olisi mieluusti lähdössä karkuteille. Tällöin saakin olla tarkkana, ettei joudu metsästämään isoa oria jonkun pienen ponitamman kimpusta...
Selästä käsin Piru on oikein toimiva tapaus - siis jos edelleenkin puhutaan niistä ihmisistä, joiden kanssa ori suostuu yhteistyöhön. Muiden kanssa ori ei suostu tekemään mitään ilman kunnon protestointia ja protestoinnin jälkeenkään ei se meinaa millään kulkea oikeinpäin. Protestointiin kuuluu kaikki mitä sattuukaan keksimään: pukittelu, pystyynnouseminen, jumittaminen, rodeot, karkuun lähtö... Ja kaikki nämä ori tekee juuri silloin, kun ratsastaja ei sitä osaa aavistaa lainkaan. Oikean henkilön kanssa työskentely sujuu kuitenkin vallan mainiosti, eikä hevosta meinaa uskoa samaksi: Piru kulkee kauniisti peräänannossa ja kuuntelee ratsastajaansa tarkkaavaisena. Sen ravi on hieman isoa, mutta laukka on todella tasainen ja keinuva.
Hypätessä Piru innostuu ja sitä saakin pidättää jonkinverran lähestyessä estettä. Se kuitenkin hyppää nätisti ja tiputtaakin puomeja todella harvoin. Hyppypaikatkin osuu kokemattomammankin hyppääjän kanssa usein kohdilleen, siitä Piru pitää hyvin huolen. Joskus kuitenkin paikka on huono, jolloin ori usein lähteekin hyppyyn liian kaukaa - luonnollisesti. Pirun nopeudesta ja siitä, ettei ori tiputtele puomeja, on todella paljon hyötyä myös kenttäkisoissa. Piru onkin oikea monitoimipolle, joka olisi myöhemmin tarkoitus opettaa vielä ajolle ja kokeilla paria ravistarttia.
Yllättävää kyllä, vaikka kotioloissa Piru on nimensä mukainen, on se kisapaikoilla oikein rauhallinen. Se saattaa hörähtää ohimennen tammoille, mutta mitään rynnimistä ei tämän kanssa tapahdu. Se yrittää tosissaan suorituksissa, ja orin kanssa saakin lähteä luottavaisin mielin kisapaikoille.
(C) Milja H.
Hoidettaessa Piru on suhteellisen rauhallinen tapaus, tosin sille tuntuu olla ylitsepääsemättömän vaikeaa olla kajoamatta hoitajan pipoihin sun muihin tavaroihin. Tietysti vieraita ihmisiä pitää myös testailla liimaamalla kaviot tiukasti lattiaan ja näykkiä samalla hoitajaparkaa takapuolesta. Niin ja ne ihmiset, joiden kanssa ori ei muutenkaan suostu yhteistyöhön saavat tuntea Pirun valtaisan yhteistyöhalukkuuden milloin mitenkin: varpaiden tallomiset ja näykkimiset sun muut ovatkin heille arkipäivää. Satuloinnissa Piru käyttää hammaskalustoaan oikein mielellään samalla pullistellen parhaansa mukaan. Satulaa myös väistellään hyvinkin ahkerasti. Suitsiminen on helppo homma ja siitä selviääkin kaikki - paitsi ne ihan lyhyimmät. Taluttaminen onkin jo taitolaji, sillä heti kun tullaan ulos tallista, maneesista, kentältä tai tarhasta niin ori on säikähtävinään jotakin mörköä ja olisi mieluusti lähdössä karkuteille. Tällöin saakin olla tarkkana, ettei joudu metsästämään isoa oria jonkun pienen ponitamman kimpusta...
Selästä käsin Piru on oikein toimiva tapaus - siis jos edelleenkin puhutaan niistä ihmisistä, joiden kanssa ori suostuu yhteistyöhön. Muiden kanssa ori ei suostu tekemään mitään ilman kunnon protestointia ja protestoinnin jälkeenkään ei se meinaa millään kulkea oikeinpäin. Protestointiin kuuluu kaikki mitä sattuukaan keksimään: pukittelu, pystyynnouseminen, jumittaminen, rodeot, karkuun lähtö... Ja kaikki nämä ori tekee juuri silloin, kun ratsastaja ei sitä osaa aavistaa lainkaan. Oikean henkilön kanssa työskentely sujuu kuitenkin vallan mainiosti, eikä hevosta meinaa uskoa samaksi: Piru kulkee kauniisti peräänannossa ja kuuntelee ratsastajaansa tarkkaavaisena. Sen ravi on hieman isoa, mutta laukka on todella tasainen ja keinuva.
Hypätessä Piru innostuu ja sitä saakin pidättää jonkinverran lähestyessä estettä. Se kuitenkin hyppää nätisti ja tiputtaakin puomeja todella harvoin. Hyppypaikatkin osuu kokemattomammankin hyppääjän kanssa usein kohdilleen, siitä Piru pitää hyvin huolen. Joskus kuitenkin paikka on huono, jolloin ori usein lähteekin hyppyyn liian kaukaa - luonnollisesti. Pirun nopeudesta ja siitä, ettei ori tiputtele puomeja, on todella paljon hyötyä myös kenttäkisoissa. Piru onkin oikea monitoimipolle, joka olisi myöhemmin tarkoitus opettaa vielä ajolle ja kokeilla paria ravistarttia.
Yllättävää kyllä, vaikka kotioloissa Piru on nimensä mukainen, on se kisapaikoilla oikein rauhallinen. Se saattaa hörähtää ohimennen tammoille, mutta mitään rynnimistä ei tämän kanssa tapahdu. Se yrittää tosissaan suorituksissa, ja orin kanssa saakin lähteä luottavaisin mielin kisapaikoille.
(C) Milja H.
|
e. Riiviöiden Sylvitär
sh, 148cm, rautias, yleispainotus |
|
Piru on tarjolla jalostukseen 3 polvisille suomenhevostammoille - sekä ratsuille ja ravureille. Jos kiinnostuit niin laita sähköpostia.
|
01. sh-o Tuiskulan Pirunsydämiä, e. Pirunkorven Rakkaus
|
Piru kilpailee porrastetuissa kisoissa (kts. rekisterisivu), tällä hetkellä joka lajissa.
30.09.2015 - ERJ Cup - KK Bailador - 90cm - 6/89
30.06.2016 - ERJ Cup - Kuuralehto - 90cm - 18/281
28.02.2017 - ERJ Cup - Hukkapuro - 100cm - 8/237
30.09.2015 - ERJ Cup - KK Bailador - 90cm - 6/89
30.06.2016 - ERJ Cup - Kuuralehto - 90cm - 18/281
28.02.2017 - ERJ Cup - Hukkapuro - 100cm - 8/237
06.07.2015 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Voin kysyä itseltäni yhden ainoan kysymyksen: miksi menin ostamaan ison suomenhevosen, jonka luonne on yhdistelmä enkeliä ja pirua? Tämä siis vain kasvattajan kuvaus juuri ostamastani hevosesta, Teerivaaran Pirunloukosta. Aikamoinen piru ja loukko ori onkin! Heti kun sen tarhasta nappasin talliin, niin oli jo lähdössä karkuun ja näykkimässä. Traileriin ori sentään meni hienosti, vaikkei kasvattajan mukaan oltukaan ikinä kuljetettu. Piruksi kutsuttava ori matkusti oikein mallikkaasti ja ulos tultiin liiankin vauhdikkaasti. Ja ensimmäisenä tallipihalla päästettiin ilmoille oikein korviavihlova hirnunta! Piru pääsikin tarhailemaan ja asusteleekin nyt väliaikaisesti ravitallissa - uutta kotia siis pitäisi etsiä, tämä varsa kun tuli aika extemporena nimiini. Noh, ei ollut ensimmäinen kerta...
20.07.2015 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Nyt on kyllä omistajaparan pää aivan pyörällä! Kävimme Pirun kanssa tänään suomenhevosvarsojen arvioinnissa. Kuljetushan oli Pirun ensimmäinen kotiintulon jälkeen ja paikka täysin vieras, joten olin hieman varautunut hevosen käytökseen. Heti paikalle saapuessamme sain yllättyä kovasti: Piru kulki rauhassa, välillä tammoille hörähdellen, muttei laisinkaan pirumaisesti. Piti oikein tarkistaa, että olinhan napannut oikean hevosen mukaan... Ensimmäisenä katsottiin varsan rakenne, josta Piru saikin reilut kahdeksan pistettä, joka oli paljon parempi mitä arvelin kotona. Sukua tutkiessa olin tehnyt pienen mokan ja unohtanut osan emän papereista kotiin - vieläpä ne tärkeimmät - joten se kohta pystyttiin arvioimaan vain isän osilta. Onneksi Pirupojalta tuli kuitenkin täydet viisi pistettä. Käytöskokeen kohdalla yllätyin täysin: täydet pisteet! Siis mitä? Meidän Piruko? Kai se on pakko uskoa, kun paperilla niin lukee. Hieman äimistyneenä siirryttiin ratsastuskokeeseen, joka sujui ihan kivasti, reilut seitsemän pistettä. Kouluohjelmasta saatiin vielä kymmenen pistettä, joten lopulliset pisteet riittivätkin ykköspalkintoon! En kyllä kadu enään, että ostin tämän näin lyhyellä varoitusajalla - tämähän paljastui oikein mahtavaksi hevoseksi, josta saa olla ylpeä - niin kasvattaja kuin omistajakin!
31.08.2016 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Katse maassa saavuin portille, jolla Piru olikin jo vastassa. Kiepautin narun hevosen turvan ympäri ja otin tiukasti kiinni avatessani porttia. Hevonen ampaisi kuin tykinkuula eteenpäin, johon olin jo valmistautunut. Hevonen oli selvästi stressaantunut - aivan kuten minäkin. Hengitin pari kertaa syvään ennen kuin jatkoimme matkaa. Tallissa laitoin hevosen ja itseni kuntoon, jonka jälkeen suuntasin kentälle.
Vaikka Piru oli ollut omistuksessani jo jonkin aikaa, en ollut vieläkään täysin perillä miten hevonen toimi. Aloitin jo käynnissä volteilla ja jatkoin niitä myös ravissa. Lisäsin mukaan myös satunnaiset pysähdykset, jotka onnistuivat oikein mallikkaasti. Otin laukkaa vielä molempiin suuntiin: Piru tuntui todella tahmealta, muttei kuitenkaan haluttomalta liikkumaan. Pidin lyhyet välikäynnit, jonka jälkeen aloin työskentelemään kahdeksikolla. Reittiä oli hahmottamassa puomi, jolla suuntaa vaihdettiin. Piru taipui huonosti vasemmalle, joten aloin taivuttelemaan sitä pääosin vasempaan kierrokseen ympyrälle. Hetken kuluttua aloin tekemään samaa kahdeksikkoa laukassa, vaihtaen laukan ravin kautta. En alkanut sekoittamaan nuoren, 4 vuotiaan hevosen päätä vielä tässä vaiheessa laukanvaihdoilla. Potentiaaliahan Pirulla niihin olisi, rutkastikin - odotinhan siitä vaativaan B'hen kisahevosta. Tehtävä sujui oikein kivasti, vaikka Piru olikin edelleen hieman hidas avuille. Lopetin tunnin kuitenkin siihen, sillä en kokenut tarvetta jatkaa sitä.
24.03.2016 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Aivan tavalliseen tapaan nousin Pirun selkään ja pyysin sen liikkeelle. Pitkähköjen alkukäyntien jälkeen aloin verkkaamaan oria ravissa. Piru tuntui todella kivalta ratsastaa, joten otin molempien kierrosten jälkeen kierrosen verran laukkaa molempiin suuntiin. Piru jatkoi samaa linjaa ratsastettavuudeltaan, joten aloin tulemaan pituushalkaisijaa harjoitusravissa vaihtaen jokaisella kierroksella suuntaa. Pari kierrosta tulin tekemättä pysähdystä, mutta pian aloin tekemään myös pysähdyksiä. Piru tuli aika hyvin suorassa, pari kertaa olin ratsastanut sen linjalta hieman oikealle. Vaihdoin tehtävän laukkatehtäväksi. C-päätyyn käynnistä laukannosto ja laukkalävistäjä, jonka jälkeen siirtyminen harjoitusraviin. Heti päädyssä uusi laukannosto, pääty-ympyrä ja laukkalävistäjä siirtyen lävistäjän jälkeen käyntiin. Piru alkoi helposti kiirehtimään laukannoston jälkeen, mutta tuli kuitenkin hyvin takaisin avuille, eikä lähtenyt ennen nostoakaan kiirehtimään. Oikeassa laukassa laukan ylläpito oli haastavampaa lävistäjän lopussa kuin vasemmassa, eli se vaatisi tulevaisuudessa vielä enemmän treeniä. Käyntisiirtyminen olisi vaatinut vielä lisää työskentelyä, mutta ajattelin siirtyväni seuraavaan tehtävään, sillä laukkaa oli työstetty jo tovi jos toinenkin. Annoin hevosen hieman kävellä välissä pohtiessani seuraavaa tehtävää.
Otin käyttöön kentän toisen päädyn. Ravasin aivan tavalliseen tapaan pari kierrosta, kunnes aloin tekemään pituushalkaisijalle pysähdyksen ja neljän tai viiden askeleen peruutuksen. Piru liikkui kivasti ja pysähtyikin kuin seinään heti kun pyysin. Peruutusta jouduin hakemaan parin kierroksen verran ennen kuin se tuli laahaamatta, mutta pian ori tajusi alkaa ennakoimaan pysähdystä. Sain siis tehdä kovasti töitä pitääkseni hevosen liikkeellä. Olin kuitenkin tyytyväinen hevoseen, joten aloin tekemään loppuverkkaa. Annoin Pirun venyttää kunnolla eteenalas kevennellen rauhallisesti. Siirsin Pirun käyntiin ja kävelin pari kierrosta kenttää ympäri, jonka jälkeen ratsastin kentältä ulos. Laskeuduin selästä alas vasta yksityistallin edessä, jossa sain vähän hengähdettyä.
10.05.2016 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Pujahdin tarhaan sisälle kävellen raudikon luo. Ori yritti livistää karkuun, mutta ärähdettyäni jäikin paikoilleen. Kiepautin narun hevosen turvan ympäri ja portilla otin vielä tukevamman otteen narusta varautuen hevosen äkkiliikkeisiin. Pirun "säpsyminen" oli helpottanut ajan myötä, mutta edelleen silloin tällöin se saattoi singahtaa etenkin tarhan portilla yllättäen eteenpäin. Tällä kertaa singahdus oli vain pieni loikka eteenpäin, joten kehuin hevosta. Kiinnitin orin tallin käytävälle ja harjasin sen nopeasti läpi. Jätin suojat tällä kertaa pois, tiedossahan oli vain lyhyt kävelylenkki. Otin ruskean kouluhuovan ja laitoin sen hevosen selkään, kiinnittäen sen loimivyöllä. Suitsitin hevosen ja laitoin kypärän päähäni. Ulkona kiipesin hevosen selkään hoitopuomin kautta ja oikeaan paikkaan istuttuani ohjasin Pirun rantaan. Ori kulki koko matkan korvat hörössä ja rannassa päätin mennä hieman kahlailemaan rantaveteen. Kovin syvälle en Pirua vielä pyytänyt, vesi ei nimittäin ollut vielä tarpeeksi lämmintä omalle iholleni.
Voin kysyä itseltäni yhden ainoan kysymyksen: miksi menin ostamaan ison suomenhevosen, jonka luonne on yhdistelmä enkeliä ja pirua? Tämä siis vain kasvattajan kuvaus juuri ostamastani hevosesta, Teerivaaran Pirunloukosta. Aikamoinen piru ja loukko ori onkin! Heti kun sen tarhasta nappasin talliin, niin oli jo lähdössä karkuun ja näykkimässä. Traileriin ori sentään meni hienosti, vaikkei kasvattajan mukaan oltukaan ikinä kuljetettu. Piruksi kutsuttava ori matkusti oikein mallikkaasti ja ulos tultiin liiankin vauhdikkaasti. Ja ensimmäisenä tallipihalla päästettiin ilmoille oikein korviavihlova hirnunta! Piru pääsikin tarhailemaan ja asusteleekin nyt väliaikaisesti ravitallissa - uutta kotia siis pitäisi etsiä, tämä varsa kun tuli aika extemporena nimiini. Noh, ei ollut ensimmäinen kerta...
20.07.2015 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Nyt on kyllä omistajaparan pää aivan pyörällä! Kävimme Pirun kanssa tänään suomenhevosvarsojen arvioinnissa. Kuljetushan oli Pirun ensimmäinen kotiintulon jälkeen ja paikka täysin vieras, joten olin hieman varautunut hevosen käytökseen. Heti paikalle saapuessamme sain yllättyä kovasti: Piru kulki rauhassa, välillä tammoille hörähdellen, muttei laisinkaan pirumaisesti. Piti oikein tarkistaa, että olinhan napannut oikean hevosen mukaan... Ensimmäisenä katsottiin varsan rakenne, josta Piru saikin reilut kahdeksan pistettä, joka oli paljon parempi mitä arvelin kotona. Sukua tutkiessa olin tehnyt pienen mokan ja unohtanut osan emän papereista kotiin - vieläpä ne tärkeimmät - joten se kohta pystyttiin arvioimaan vain isän osilta. Onneksi Pirupojalta tuli kuitenkin täydet viisi pistettä. Käytöskokeen kohdalla yllätyin täysin: täydet pisteet! Siis mitä? Meidän Piruko? Kai se on pakko uskoa, kun paperilla niin lukee. Hieman äimistyneenä siirryttiin ratsastuskokeeseen, joka sujui ihan kivasti, reilut seitsemän pistettä. Kouluohjelmasta saatiin vielä kymmenen pistettä, joten lopulliset pisteet riittivätkin ykköspalkintoon! En kyllä kadu enään, että ostin tämän näin lyhyellä varoitusajalla - tämähän paljastui oikein mahtavaksi hevoseksi, josta saa olla ylpeä - niin kasvattaja kuin omistajakin!
31.08.2016 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Katse maassa saavuin portille, jolla Piru olikin jo vastassa. Kiepautin narun hevosen turvan ympäri ja otin tiukasti kiinni avatessani porttia. Hevonen ampaisi kuin tykinkuula eteenpäin, johon olin jo valmistautunut. Hevonen oli selvästi stressaantunut - aivan kuten minäkin. Hengitin pari kertaa syvään ennen kuin jatkoimme matkaa. Tallissa laitoin hevosen ja itseni kuntoon, jonka jälkeen suuntasin kentälle.
Vaikka Piru oli ollut omistuksessani jo jonkin aikaa, en ollut vieläkään täysin perillä miten hevonen toimi. Aloitin jo käynnissä volteilla ja jatkoin niitä myös ravissa. Lisäsin mukaan myös satunnaiset pysähdykset, jotka onnistuivat oikein mallikkaasti. Otin laukkaa vielä molempiin suuntiin: Piru tuntui todella tahmealta, muttei kuitenkaan haluttomalta liikkumaan. Pidin lyhyet välikäynnit, jonka jälkeen aloin työskentelemään kahdeksikolla. Reittiä oli hahmottamassa puomi, jolla suuntaa vaihdettiin. Piru taipui huonosti vasemmalle, joten aloin taivuttelemaan sitä pääosin vasempaan kierrokseen ympyrälle. Hetken kuluttua aloin tekemään samaa kahdeksikkoa laukassa, vaihtaen laukan ravin kautta. En alkanut sekoittamaan nuoren, 4 vuotiaan hevosen päätä vielä tässä vaiheessa laukanvaihdoilla. Potentiaaliahan Pirulla niihin olisi, rutkastikin - odotinhan siitä vaativaan B'hen kisahevosta. Tehtävä sujui oikein kivasti, vaikka Piru olikin edelleen hieman hidas avuille. Lopetin tunnin kuitenkin siihen, sillä en kokenut tarvetta jatkaa sitä.
24.03.2016 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Aivan tavalliseen tapaan nousin Pirun selkään ja pyysin sen liikkeelle. Pitkähköjen alkukäyntien jälkeen aloin verkkaamaan oria ravissa. Piru tuntui todella kivalta ratsastaa, joten otin molempien kierrosten jälkeen kierrosen verran laukkaa molempiin suuntiin. Piru jatkoi samaa linjaa ratsastettavuudeltaan, joten aloin tulemaan pituushalkaisijaa harjoitusravissa vaihtaen jokaisella kierroksella suuntaa. Pari kierrosta tulin tekemättä pysähdystä, mutta pian aloin tekemään myös pysähdyksiä. Piru tuli aika hyvin suorassa, pari kertaa olin ratsastanut sen linjalta hieman oikealle. Vaihdoin tehtävän laukkatehtäväksi. C-päätyyn käynnistä laukannosto ja laukkalävistäjä, jonka jälkeen siirtyminen harjoitusraviin. Heti päädyssä uusi laukannosto, pääty-ympyrä ja laukkalävistäjä siirtyen lävistäjän jälkeen käyntiin. Piru alkoi helposti kiirehtimään laukannoston jälkeen, mutta tuli kuitenkin hyvin takaisin avuille, eikä lähtenyt ennen nostoakaan kiirehtimään. Oikeassa laukassa laukan ylläpito oli haastavampaa lävistäjän lopussa kuin vasemmassa, eli se vaatisi tulevaisuudessa vielä enemmän treeniä. Käyntisiirtyminen olisi vaatinut vielä lisää työskentelyä, mutta ajattelin siirtyväni seuraavaan tehtävään, sillä laukkaa oli työstetty jo tovi jos toinenkin. Annoin hevosen hieman kävellä välissä pohtiessani seuraavaa tehtävää.
Otin käyttöön kentän toisen päädyn. Ravasin aivan tavalliseen tapaan pari kierrosta, kunnes aloin tekemään pituushalkaisijalle pysähdyksen ja neljän tai viiden askeleen peruutuksen. Piru liikkui kivasti ja pysähtyikin kuin seinään heti kun pyysin. Peruutusta jouduin hakemaan parin kierroksen verran ennen kuin se tuli laahaamatta, mutta pian ori tajusi alkaa ennakoimaan pysähdystä. Sain siis tehdä kovasti töitä pitääkseni hevosen liikkeellä. Olin kuitenkin tyytyväinen hevoseen, joten aloin tekemään loppuverkkaa. Annoin Pirun venyttää kunnolla eteenalas kevennellen rauhallisesti. Siirsin Pirun käyntiin ja kävelin pari kierrosta kenttää ympäri, jonka jälkeen ratsastin kentältä ulos. Laskeuduin selästä alas vasta yksityistallin edessä, jossa sain vähän hengähdettyä.
10.05.2016 - päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Milja H.
Pujahdin tarhaan sisälle kävellen raudikon luo. Ori yritti livistää karkuun, mutta ärähdettyäni jäikin paikoilleen. Kiepautin narun hevosen turvan ympäri ja portilla otin vielä tukevamman otteen narusta varautuen hevosen äkkiliikkeisiin. Pirun "säpsyminen" oli helpottanut ajan myötä, mutta edelleen silloin tällöin se saattoi singahtaa etenkin tarhan portilla yllättäen eteenpäin. Tällä kertaa singahdus oli vain pieni loikka eteenpäin, joten kehuin hevosta. Kiinnitin orin tallin käytävälle ja harjasin sen nopeasti läpi. Jätin suojat tällä kertaa pois, tiedossahan oli vain lyhyt kävelylenkki. Otin ruskean kouluhuovan ja laitoin sen hevosen selkään, kiinnittäen sen loimivyöllä. Suitsitin hevosen ja laitoin kypärän päähäni. Ulkona kiipesin hevosen selkään hoitopuomin kautta ja oikeaan paikkaan istuttuani ohjasin Pirun rantaan. Ori kulki koko matkan korvat hörössä ja rannassa päätin mennä hieman kahlailemaan rantaveteen. Kovin syvälle en Pirua vielä pyytänyt, vesi ei nimittäin ollut vielä tarpeeksi lämmintä omalle iholleni.
Viikko-ohjelma |
Hoito-ohjeita |
Loimitus |
Viikko-ohjelmaa ei ole pakko noudattaa pilkuntarkasti, vaan aina saa joustaa! :)
Maanantai: vuokraaja, este Tiistai: maasto Keskiviikko: vapaa / höntsää Torstai: koulu Perjantai: vuokraaja, koulu Lauantai: este Sunnuntai: täysi vapaa / kouluvalmennus |
|
|
Pirun varusteet on ostettu Equestrian PROsta, kaksi kaulakappaleellista loimea ovat Kivimetsän varusteesta.
Loimet: toppaloimi kaulakappaleella, sadeloimi kaulakappaleella, fleeceloimi kaulakappaleella, enkkuloimi, sadeloimi, toppaloimi, villaloimi, heijastinratsastusloimi, enkkuratsastusloimi
Satulahuovat: 5 estehuopaa ja 5 kouluhuopaa (valkoiset kisakäytössä, turkoosiruskeat käytössä vain kotona)
Kouluratsastus: kankisuitset (sileät nahkaohjat) matalan kielitilan kankikuolaimella ja kristalliotsapannalla tai aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja niittiotsapannalla, koulusatula, neopreeninen koulusatulavyö, jalustimet
Este- ja maastoratsastus: aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja niittiotsapannalla, estesatula, nahkainen satulavyö vatsapanssarilla, lampaankarvaromaani, turvajalustimet
Harjaboksi: kuljetussuojat, kahdet suojat jokaiseen jalkaan, juoksutusliina, 2 riimunnarua, 3 riimua (musta nahkariimu, turkoosit ja violetit nailonriimut), harjat, iso ja pieni pesusieni, ötökkämyrkky, valjasrasva ja -saippua, hikiviila, 4 pintelipatjaa, 8 valkoista pinteliä, 4 violettia joustopinteliä
Loimet: toppaloimi kaulakappaleella, sadeloimi kaulakappaleella, fleeceloimi kaulakappaleella, enkkuloimi, sadeloimi, toppaloimi, villaloimi, heijastinratsastusloimi, enkkuratsastusloimi
Satulahuovat: 5 estehuopaa ja 5 kouluhuopaa (valkoiset kisakäytössä, turkoosiruskeat käytössä vain kotona)
Kouluratsastus: kankisuitset (sileät nahkaohjat) matalan kielitilan kankikuolaimella ja kristalliotsapannalla tai aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja niittiotsapannalla, koulusatula, neopreeninen koulusatulavyö, jalustimet
Este- ja maastoratsastus: aachensuitset (sileät nahkaohjat) kolmipalakuolaimella ja niittiotsapannalla, estesatula, nahkainen satulavyö vatsapanssarilla, lampaankarvaromaani, turvajalustimet
Harjaboksi: kuljetussuojat, kahdet suojat jokaiseen jalkaan, juoksutusliina, 2 riimunnarua, 3 riimua (musta nahkariimu, turkoosit ja violetit nailonriimut), harjat, iso ja pieni pesusieni, ötökkämyrkky, valjasrasva ja -saippua, hikiviila, 4 pintelipatjaa, 8 valkoista pinteliä, 4 violettia joustopinteliä